Olen nyt bongaillut muutamilta ihanilta bloggaajilta haasteen Kymmenen hassua kysymystä. Tämä voisi sopia hyvin perjantai-illan juttuaiheeksi. Muitakin aiheita olisi varastossa, mutta niistä taas puuttuu kuvamateriaali. Tässä jutussa siis vanhoja kuvia, joita ei ehkä ole blogissa aiemmin näkynyt. Ja toisaalta, en ole vielä koskaan osallistunut haasteisiin, missä kerrottaisiin minusta.

Mikä outo tammikuu. Ensin on rikkonaisia viikkoja vapaista, sen jälkeen iskee taudit, jäät kotiin, kokeilet käydä töissä ja jäät taas kotiin. Kaikki rytmi on hävinnyt elämästä ja yrität ymmärtää että tammikuu onkin kohta loppu.

Täytyy myöntää, että minulla on jonkin asteinen pakkomielle tuoreisiin kukkiin. Ahdistus alkaa heti, jos pöydillä, siis kotona, mökillä tai Espanjassa,  ei ole yhtään kukkakimppua. Ja toisaalta, jos kukkakimppu näyttää hieman nuupahtaneelta, on sekin yhtä ahdistavaa.

 Pr-tapahtuma/yhteistyössä Raflaamo

Tammikuussa on hyviäkin puolia, esimerkiksi bilinisesongin alku. Minä pääsin jo heti uutena vuotena maistelemaan blinejä ystävien luona.  Blinit onkin ihania tarjottavia illanistujaisiin. Kun laittaa hyvän valikoiman lisukkeita, jokaiselle löytyy varmasti jotain mieluista syötävää blinien kanssa. Seuraavat blinit nautin Bisto Manussa. Bistro Manun tunnelma on aina niin kotoisa ja lämmin eli sopii erinomaisesti myös blini-iltaan.

Tammikuun on minulle se kaikkein vaikein kuukausi. Huomaan tuijottavani almanakkaa miettien kuinka paljon päiviä on vielä jäljellä ja kuinka monta olen jo selvittänyt kunnialla tästä kuukaudesta. Mutta onneksi näihin tammikuun alun päiviin on mahtunut myös hieman valoa, ystäviä ja upea lux Helsingissä.

Viime vuosi oli upea kaikkine matkoineen ja mahdutimme myös vuoden viimeisiin päiviin pikaisen visiitin Wieniin. Tämä vaihtoehto tuli mieleeni sen enempää pohtimista. Wien oli kaupunkin, jota en itse ollut vielä nähnyt ja joulun aika on yleensä hyvä, jos haluaa talvella Eurooppaan kaupunkilomalle. Ja Wienissä todellakin osataan luoda upeaa joulun tunnelmaa.

Viime vuoden tykätyimmissä instagram-kuvissa on ihanasti kaikki vuodenajat sekä kaikki rakkaimmat paikkani eli kotimaisemat Helsingissä, mökki Jaalassa sekä asuntomme Espanjan Torreviejassa. Kuvien kohdalla hieman tarinaa kuvista ja elämästä niiden takana.

Kaupallinen yhteistyö/Specsavers

Jos ei aiemmin, niin keski-iän jälkeen moni joutuu miettimään näköään. Yhtenä päivänä huomaa kaupassa, ettei enää näekään lukea purkin kyljessä olevaa tekstiä eikä aamulehdenkään lukeminen enää onnistu samalla tavalla.

Maarit Sopusointuja -blogista haastoi kertomaan joulusta kahdeksan asiaa. Haaste sai minut muistelemaan omia joulumuistoja ja toisaalta miettimään nykyisiä jouluja ja  suhtautumistani jouluun.

Juuri nyt kaupat on pullollaan toinen toistaan ihanampia hameita. Hameet ovatkin olleet minun suosikkeja jo pidemmän aikaa ja on ihanaa, kun valikoimaa on niin runsaasti. Myös juhlavaatetusta miettiessä haameet ovat ihan parhaita ja monikäyttöisempiä kun mekot. Hameen voi aina asustaa myös arkisemmin eikä näin ollen jää kerran vuodessa käytettäväksi vaatteeksi. Tai pahimmassa tapauksessa vain kerran käytettäväksi.

Viime viikon sunnuntaina järjestettiin asuinalueellamme perinteinen tonttupolku-tapahtuma. Sää oli sopivan jouluinen, maa oli saanut hieman valkoista peitettä, meri kohisi jäälautoista ja auringonlasku oli täydellinen.

Pr-tapahtuma
Lasipalatsi herättää minussa kaukausia muistoja ajalta, kun saavuin ensimmäisen kerran Helsinkiin, tarkoituksena muuttaa kaupunkiin pysyvästi.  Nykyisin olen ohi kävellessä hieman uteliaana kurkkinut ikkunoista sisään ja miettinyt mitä tämä ikoninen funkkisrakennus sisältääkään tänä päivänä. Kuuluisa Amos Rex on myös jäänyt näkemättä.

Muistatteko, kun kerroin pienestä koirasta, joka sai onnellisesti kodin vanhempieni luota? Juttu siitä löytyy täältä.

Ihanuus sai siis nimekseen Nita. Ja mitä Nitalle kuuluu nyt vajaan vuoden Suomessa olon jälkeen. Kuulumiset ovat paljolti omia kokemuksia ja Nita onkin juuri nyt meillä hoidossa hetken.

Reilu viikko vierähti taas Espanjassa Casa Mimissä.  Siinä ajassa ehtii  tottua luonnon väreihin sekä valoisuuteen ja paluu marraskuun harmauteen hämmentää, ennen kun siihenkin taas tottuu.

Alkupäivät sain viettää ystävän kanssa, taas kerran ikimuistoisia ja hauskoja hetkiä. Sen jälkeen jäin yksi, pidemmäksi aikaa kun koskaan aiemmin.
Ajatus yksinolosta oli omalla tavallaan ihana, saisin nukkua niin paljon kun haluaisin, käydä lenkillä ja elää muutenkin terveellisesti. Ja miten se sitten sujui?

Terveiset Espanjasta Casa Mimistä. Lähdin marraskuun harmautta  pakoon hetkeksi ja tuttuun tyyliin olen saanut nauttia auringosta ja väreistä. Lämpötila on aamuisin ja iltaisin mukavan raikas ja toisaalta päivällä auringossa tarkenee hyvin.

Vaikka minä tai mieheni emme ole alkuperäisiä helsinkiläisiä, on Helsinki ollut meille jo pitkään rakas kotikaupunkimme. Nyt kotiimme saapui taas pieni pala Helsingin historiaa.

Valkoisia kauluspaitoja ja ihanan pehmeitä neuleita ei voi koskaan olla liikaa. Itse tykkään klassisen ajattomista vaatteista, niin että niitä on helppo yhdistellä muihin vaatteisiin. Pitkä valkoinen kauluspaita ja joustavat ruutuhousut on helppo ja mukava yhdistelmä.

Syksyn on aina muutosten aikaa. Sisustetaan kotia,  aloitetaan uusi harrastus, tehdään uusia juttuja elämässä.  Syksy toi muutoksia myös tänne Casa Mimi blogiini.

 Yhteistyössä Raflaamo

Marraskuun pimeät illat saapuivat ja samalla ihana glögi- ja pikkujoulukausi. Jos sinulla on vielä pikkujoulupaikka haussa vaikka kaveriporukan kesken, niin tässä vinkki ja vahva suosistus.

Joskus käy niin, että löydät vaikka mitä ihania vaatteita, vaikka et varsinaisesti olisikaan ostosmatkalla. Näin minulle kävi edellisellä Tallinnan ja Tukholman (juttua täältä klik ja täältä klik ) matkalla. Toisaalta ihanilla ja inspiroivilla seuralaisilla saattaa olla osuutta asiaan. Tallinnan Lindexistä löysin alla olevan satiinihameen.
Satiini on ollut pitkään suosikkilistallani sen keveyden vuoksi. Satiinivaattet eivät vie paljon tilaa ja ne on helppo ottaa matkalle mukaan.