Edellisessä postauksessa hengailtiin Monacon ylellisillä kaduilla. Nyt käydään Biotin ihanilla kujilla.
Biot on pieni vanha kylä, joka  sijaitsee Nizzan ja Antibesin välissä ja oli minun majapaikkani Ranskan matkalla.

Biotissa selkeästi rakastetaan taidetta ja sitä olikin sijoitettu kaduille kaikkien nähtäville. Osa oli  kaduilla tosin vain väliaikaisesti.

Taide, upeat maisemat alas merelle sekä vanhat talot ja niiden ihanat sävyt. Nämä kaikki muodostivat unohtumattoman vierailukokemuksen.
































Biotissa valmistetaan myös lasia, lasitaidetta sekä astioita.

Sain käyttää kaiken kekseliäisyyden, että mahdutin neljä juomalasia jo valmiiksi täyteen matkalaukkuuni. Mutta nyt meillä on nämä ihanat lasit muistuttamasta Biotista.

Ja lopuksi vielä kauniin vaaleanpunaisen majapaikkani maisemia.




Aika viehättävää ja ranskalaista, eikö?

Ja vielä olisi tarjolla viinitilamatkailua, Nizzaa ja sen antiikkimarkkinoita sekä Antibes. Joten pysykää kuulossa, jos nämä kiinnostavat.

Terveiset ihanasta Ranskasta. Pieni loma oli hyvää vastapainona Suomen harmauteen. Lämpötila ei Ranskan Rivieralla ollut ihan huikea tähän aikaan vuodesta,  mutta aurinko näyttäytyi usein ja kevään merkkejä oli jo vahvasti näkyvissä. Kukat aloittivat kukinaansa ja auringossa oli miellyttävän lämmin. Ja ne kaikki ihanat värit ja sävyt.

Käydään kurkkaamassa ensin, miltä Monacon kaduilla näytti.










Tämän jälkeen vielä ylös vanhaankaupunkiin eli Monaco-Villeen, joka sijaitsee korkealla La Rocher -kalliolla. Okei, myönnän. Ei päästy punaisella autolla, vaan kävellen.  Poliisi muuten valvoo ylös vievää tietä, eikä sinne pääse kuin autot, jotka ovat Monacon rekisterissä. Monaco-Ville on pienen pieni kaupunginosa pastellinsävyisine taloineen, jonka tunnetuin rakennus on Palais Princier eli prinssin palatsi.
Rakkaus oli vahvasti esillä juuri ystävänpäivänä ja pääsin leikkimään hieman paparazzia, kun hääpäri saapui kirkosta.








Patsas Francois Grimaldista, joka vuonna 1297 pääsi linnan portista sisään pukeutuneena munkiksi ja  kaappasi linnan. Tästä lähtien Grimaldin suku on hallinnut Monacoa.









Yriti myös  hiukan sulautua paikallisiin uudella ranskalaisella takillani. Villakangastakki on NafNafin alelöytö eräästä ostoskeskuksesta ja sopi paikalliseen talvisäähän täydellisesti.

Monacon jälkeen matka jatkui kotiinpäin, mutta pienellä välipysäkillä. Junalla pääsee todella näppärästi kulkemaan rannikkon kaupunkeihin. Mutta tällä kertaa otimme bussin ja menimme ruokailun jälkeen juomaan kahvit pittoreskiin kylään nimeltä Villefranche-sur-Mer.









Tässä olikin yhdelle päivälle. Tosin ehdimme illalla vielä  Mouginsin kylään syömään. Kylä on tunnettu gourmee-ruuasta ja sitä me myös saimme. Mutta näistä ja monesta muusta myöhemmin.

Ranskan Riviera on ensikertalaiselle upea kokemus ja olin yllättynyt, miten paljon ehdin nähdä alle viikon kestävällä matkalla.  Tosin asiaan auttoi paljon se, että vierailin ihmisten luona, jotka olivat asuneet seudulla jo monta vuotta. Suuri kiitos heille siitä, että sain kokea tämän <3