Reilu viikko vierähti taas Espanjassa Casa Mimissä. Siinä ajassa ehtii tottua luonnon väreihin sekä valoisuuteen ja paluu marraskuun harmauteen hämmentää, ennen kun siihenkin taas tottuu.
Alkupäivät sain viettää ystävän kanssa, taas kerran ikimuistoisia ja hauskoja hetkiä. Sen jälkeen jäin yksi, pidemmäksi aikaa kun koskaan aiemmin.
Ajatus yksinolosta oli omalla tavallaan ihana, saisin nukkua niin paljon kun haluaisin, käydä lenkillä ja elää muutenkin terveellisesti. Ja miten se sitten sujui?