Miten meni tipaton ja hiilariton tammikuu

 

 Aika tehdä yhteenveto tammikuun tipattomasta ja hiilarittomasta. Eli miksi tammikuu meni niin ja mitä siitä seurasi. 

Oikeastaan näin ei menty pelkästään tammikuuta, vaan aloittelin sen jo heti joulun jälkeen. Ja miksi tähän tuli tarve. Vaakaa minulla ei ole, mutta huomasin etten enää viihtynyt omassa kropassani ja jotain ylimääräistä oli kertynyt vatsan seudulle. Mitä siitä voisin syyttä, ehkä jalkakipuani, joka esti kunnon kävelyn ja juoksun muutaman kuukauden ajan, ehkä työpaikalla tarjottavia suklaita ja juustoja, ehkä joulun alla nautittuja glögilasillisia. 

 Toisaalta olin aloittanut jo aiemmin pitkät kävelylenkit jalkakivun helpottaessa. Tästä kiitos koronan ja tuntikausia käytettävän maskin. Oli vaan suunnaton tarve päästä ulkoilemaan raittiiseen ilmaan.  



 


Otin taas käyttöönin monta vuotta vanhan Garminin aktiivisuusrannekkeen, joka antaa hieman suuntaa omista asekelistani ja unesta. Ja kyllä, on tullut hiihdettyäkin muutama kilometri, vaikea sanoa paljon, laitoin ihan vaan hatusta joitan lukemia eli niitä ei voi kummoisesti analysoida. Mutta toisaalta on kiva pitää edes jonkinlaista päiväkirjaa tekemisistään.

 



Hiilarittoman ruokavalion suoritin ihan omalla tuntumalla, laskematta yhtään mitään, enkä todellakaan miettinyt rasvan määrää, vaan söin suhteellisen terveellisesti. Suurin nälän tunne ja napostelun tarve loppui ja tämä seikka teki asiasta todella helpon. Toisaalta olen aina välttänyt sokeria ja valkoisia jauhoja, koska ne vaikuttavat ihoni kuntooni heti. Jos syön miettimättä kaikkea epäterveellistä ja sokerista, tulee ihooni kuivia läikkiä, ikäänkuin atopiaa. Mutta tämä korjaantuu heti kun palaan normaaliin ruokavalioon. Mutta täysin hiilarittomalla ruokavaliolla en ole ollut.

Suurimman vaikutuksen olen huomannut siinä, että olen ollut selkeästi virkeämpi. Päivittäiset päikkärit on jäänyt oikeastaan kokonaan pois ja unirytmi on pysynyt samana eli herään aina kuudelta, oli aamuvuoroa, iltavuoroa tai vapaata. 

Tipattomaan tietysti auttoi se, että sosiaalinen elämä oli täysin nolla (siis lukuunottamatta viikottaisia kävelyjä). Työviikkoni olivat todella repaleiset, minulla ei tainnut olla yhtään perusviikkoa maanantaista perjantaihin. Kun viikkorytmi sekoittuu, on helpompi muuttaa omia tottumuksiaan.  Tunnistan ja tiedostan oman perjantaifiiliksen. Tiedättehän,  kun viikko on takana, viikonloppu alkamassa ja istahdat sohvalle takkatulen ääreen.  Lasillinen punaviiniä vaan on kuulunut siihen tilanteeseen. Tammikuussa juomani ole tee.

 




Ja mitä tästä kuukaudesta opin. Se vaaka voisi oikeastaan olla ihan ok omistaa. Joskus olisi hyvä käydä tarkistamassa tilanne ja jo hyvissä ajoin huomata hälyttävät merkit ja voisi tehdä ryhtiliikkeen  hieman aiemmin ja jopa päästä hieman helpommalla. 

Tipatonta ja hiilaritonta avitti siis minun niin monet viikonlopputyöt, viikkovapaat, ylityövapaat, koronan aiheuttama sosiaalisen elämän puuttuminen. Sekä myöskin se, että vaan yksinkertaisesti vihaan tammikuuta ja silloin on ihan paras aika haasta itseään.

Ja teitä myös ehkä kiinnostaa, tippuiko paino ja paljon se tippui. Kyllähän sieltä muutama ylimääräinen kilo lähti, eli ihan siis vain kaksi. Siis 5 viikkoa tipattomalla ja hiilarittomalla! Olisin kyllä todellakin odottanut hieman enemmän ja joskus tuli mieleeni, että olisin vain nauttinut herkuista ja juonut ne lasit punaviiniä ruuan kanssa. Oli hetkiä, jolloin mietin, kenellä tästä voi valittaa ja voiko tammikuun palauttaa! 

Mutta sitten tulen taas järkiini ja mietin, ettei painolla ole oikeastaan mitään merkitystä. Merkitystä on vain sillä, että  on hyvä olo, olit minkä painoinen tahansa. Ja tämä on jo aika lähelle saavutettu, se hyvä olo omassa vartalossa ja tietysti se pirteys.  Joten ehkä tästäkin tammikuusta selvittiin jonkinlaisena voittajana.

Näin siis meni tammikuu. Nyt on jo helmikuu ja aika höllentää hieman. Koska täysin ehdottomaksi minkään suhteen minua ei saa ikinä. Mutta ehkä ensi vuonna otan  taas uusiksi.




2 kommenttia

  1. Juurikin tuo on tärkeintä, että tuntee oman olonsa paremmaksi. Oot ollut ihanan aktiivinen liikkuja.
    Leppoisaa loppuviikkoa sinulle Sari <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, näin se Outi ihanuus on, elämä on liihan lyhyt huonoon oloon <3.
      Ihanaa aurinkoista viikkoa <3

      Poista